now playing: kill hannah - i wanna be a kennedy, jota mä olen viime aikoina kuunnellut yli suositusten, mutta kun tää biisi vaan sattuu iskemään suhteellisen kovaa.
olen aika useinkin kaikkien bändien suhteen hieman hidas, ja mulla kestää ihmisikä ennen kuin ymmärrän alkaa perehtymään bändien tuotantoon, ja kill hannah on yksi niistä bändeistä, joihin olisi pitänyt tutustua jo aikaisemmin. sopiva rockviba ja joku ihmeellinen taustasoundi, and i sold my soul. mulla on jo reilu viisikymmentä levyä listalla "levyjä, joita täytyy ostaa", mutta kill hannah täytyy ehdottomasti lisätä sille listalle.
sen sijaan, että mä istuisin tässä päivittämässä blogiani, mun täytyisi lukea huomista kemian kappalekoetta varten. mä olen täysin fail kemian suhteen, valehtelematta jokainen koe menty himaa ripoen läpi ja lunttaamalla, ja totta puhuen kemia ei ole ainoa aine jonka kohalla on turvauduttu useaan otteeseen lunttilappuihin. vaikka mun aivokapasiteettini onkin korkealaatuinen, ei jostain syystä kemian ymmärtäminen sisälly siihen.
huomenna pitäisi siis osata kappale kuusi eli elektrolyysi. aina näin kokeita edeltävänä iltana on hyvä todetta, että kunpa sitä olisi viitsinyt viimeisten viikkojen aikana kuunnella tunneilla ja jättää ne pöytiin piirtelyt seuraavaan hetkeen.
ehkä mä kuitenkin vielä tämän illan aikana otan itteäni niskasta kiinni ja luen sen kappaleen pari kertaa läpi ja toivon mukaan huomenna muistan sitten jotain.
ja näin kokeista puheenollen; taitaa mulla olla huomenna enkunkin koe. siitä mun ei edes kannata ottaa stressiä, koska mä en ole ikinä lukenut enkun kokeisiin, mutta silti on aina vähintään kasi tullut numeroksi.
mutta joo, asiasta viidenteen. tuli tänään käytyä kaisaniemessä kaverin mutsin kahvilassa ja oma äippä saapu paikalle myöhemmin ja joku tunti kun oltiin jauhettu paskaa siinä kahvia hörppien, lähdin mutsin mukaan hakaniemeen vii voaniin. vaikka mä en mikään kovinkaan suuri etnisten ruokien ystävä ole, on vii voan hirveän kiva kauppa. siellä siis tosiaan myydään kaikkia aasialaisia ja afrikkalaisia ruokia ja ruokatarvikkeita, ja maailman parasta riisiä, jasmin riisiä ! se on myös ainoa riisilaji, jota mä syön.
onnekseni mä löysin sieltä myös peperoita, jotka on vastaavanlaisia kuin tokyokanissa myytävät pockyt. ekaa kertaa maistoin noita suklaan makuisia, hyviä nekin oli, vaikkakin tokyokanin hello kitty -pockyt on huomattavasti parempia. toi suklaa meinaan sattui olemaan tummaa suklaata, mistä mä en tykkää ollenkaan.
pitääkin muistaa seuraavan kerran stadissa käydessä kääntyä tokyokanissakin ostamassa pockyja.
vielä näin stadiin liittyen, voi apua kuinka mä rakastankaan sitä kaupunkia. vaikka syksy onkin perseestä, on rakkautta kävellä pitkin stadin katuja kun sade piiskaa kasvoja ja ihmisillä on kaksi metrinen kyrpä otsassa ja kaikki on niin kovin synkkää, mutta silti niin kovin ihanaa.
koko rakkauden stadia kohtaan mä sisäistin vasta parisen viikkoa sitten kävellessäni töölössä mutsin duunipaikalle ja töölö oli niin kaupunkia ja sellaista, mitä mä rakastan.
saan olla onnekas asuessani vartin päässä siitä kaikesta.
© minä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti