en varmastikaan oo ainoa, joka odottaa twilightin suomen ensi-iltaa enemmän ku innoissaan. kaikki kirjat luettu, viimeisin osa breaking dawn englanniksi, ja ..... ♥. se on kai kaikki, mitä tässä voi sanoa.
sellasiin sanoihin se sitten päättyikin. aikoinaan tuli ihastuttuarakastuttua ihan täysillä harry pottereihin, ja nyt sitten tää twilight saga. kaikista pahintahan tässä on, että koko sarja on jo midnight sunia lukuunottamatta julkaistu ja kaikki on mun kohdallani luettu. midnight sun on tosiaan kirjasarjan ensimmäinen osa, houkutus / twilight, edward cullenin näkökulmasta kirjoitettuna, eli varmastikin lukemisen arvoinen ja mielenkiintoinen opus luvassa.
mutta joo, mikä mua näissä fantasiakirjoissa oikein kiehtoo. kai se on vaan niin kiva uppoutua johonkin aidosti kirjoitettuun epätodelliseen maailmaan ja työntää kaikki oma todellisuus hetkeksi sivuun.
.. eikä mun edes pitäisi kirjoittaa tästä aiheesta, koska koko aika leijailee vatsassa pienet perhoset ja apua mua niin jännittää millanen se elokuva tulee olemaan. klippejen perusteella ihan tajuttoman älyttömän ihanan hyvä, jos ei muuten niin edwardin näyttelijän robert pattinsonin takia. ainakin mitä mä olen kuullut, taidan olla yksi harvoista suomalaisista, joka on sitä mieltä että robert on yksinkertaisesti vain paras valinta edwardin osaan.
can't disagree, hu' ?
houkutuksesta sitten toiseen houkutukseen; keikkoihin.
kävin meinaan tossa lauantaina ekaa kertaa tsekkaamassa kotiteollisuuden one man keikan nosturissa, ja tossa ylhäällä alempi kuva on dösäpysäkiltä parisen tuntia ennen keikkaa.
ihan tuhottoman hyvä livenä toi kotiteollisuus, se tuli todistettua jo ankkarockissa nollaseittemän, mutta tolleen niinkun omalla keikalle vähän pienemmän yleisömäärän kliimaksin keskellä keikka oli ehkä noin sata kertaa parempi. settilista oli törkeen hyvä, vaikka puolet biiseistä olikin sellasia mitä en nimeltä tunnistanut. kevät toimi livenä paremmin kun olin edes uskaltanu ajatella, eikä muutenkaan mitään negatiivista koko keikasta. en tosin tiedä, kuinka paljon asiaan vaikutti se, että mulla oli jo valmiiks uskomaton keikkafiilis ja pitkään jatkunu himo päästä edes jollekin keikalle ......
lisää keikkojakin on onneks luvassa, meinaan jo 27. päivä tätä kuuta him nosturissa ja 30. päivä samainen bändi tampereen pakkahuoneella.
nosturin keikalle mä en edes suunnitellut meneväni, sillä tän hetkinen rahatilanne on jopa normaalia huonompi eli todella huono, mutta sitten hetken mielijohteesta tuli varattua liput ja mummin sain maksajaksi. ja loppujen lopuksi, säästyttiin pienellä päänvaivalla kun varasin itelleni ja kaverilleni liput; alkaisi meinaan silloin 27. päivä vituttamaan ihan törkeästi, jos ei olisi niitä lippuja.
että joo, tän vuoden vikat päivät tulee kruunaamaan tän ei-mitenkään-maailman-parhaimman-vuoden hyvin !
täytyy myös mainita, että mun mutsini 45 vee on menossa uutenavuotena tavastialle himiä katsomaan ...... fani since greatest lovesongs vol. 666 ..... :---__DD
on myös tän pitkän päivitystauon aikana tullu matkustettua suomen sisällä kaverin faijan ja mummelin luo padasjoelle hirvipeijaisiin. siellä tulikin tehtyä viimeaikojen ainoa ostos;
vituttaa olla köyhä, kun ei oo varaa kuin johonkin salmiakkeihin.
mut niin, hirvipeijaiset oli ihan jees. kuten nimestä voi päätellä, hirveä oli keiton muodossa safkana ja sitten jotain arpajaisia ja tietysti boolia :--) tajuttiin vasta ihan viimisinä hetkinä alkaa hörppimään sitä, ja ehkä ihan hyvä niin. tuli meinaan törmättyä vessan oveen, ja ties mihin olisin törmäilly jos olisin koko illan boolia kipannu kurkusta alas.
alan tässä lähestyä tän merkinnän loppua, mutta aina mahtuu pieni selostus tetistä, jonka viimeinen päivä olisi ollut tänään, mutta mähän jätin menemättä. saatana.
paikkana mulla ja kaverilla oli tosiaan se tapiolan ratsastuskoulu, ja työajat kahdeksasta yhteentoista ja kahdesta viiteen. tehtävinä kaikkia tallitöitä, paskan lappaamisesta heppojen ruokintaan. oli meillä molemmilla vähän sellanne asenne, että mennäänpä tässä vähän heppoja rapsutteleen, mutta aika helvetin väärässä oltiin. jo ekan päivän jälkeen oli jokaikinen lihas niin paskana, että olisin voinu hakeutua saikulle vaikka heti, puhumattakaan siitä fiiliksestä mikä kolmannen päivän aikana valtas kehon. ihan siis suomeks sanottuna, eipä meillä kummallakaan tahtonu kunto kestää. kaikki ne työt, tallin lakasu ja kuivikkeiden laitto varmasti kuulostaa helpolta, mutta kun se äyyy ei ollu sitä. kai sitä luulis, että mä oisin noi jutut tienny ku oon jonkun seittemän vuotta aikoinani ratsastellu, mutta ei niin ei.
nyt tää loppuu tähän, meen lukemaan uusikuuta ! oh yes, alotin koko houkutus -sarjan lukemisen heti alusta ..... säälittävää.
ja muuten, pahoittelen kuvien huonoa laatua, säädin vähän photobucketin kanssa enkä enää jaksa alkaa säätämään uudelleen. joten tää entry huonolaatusilla kuvilla, sry.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti